Henry James: The Turn of the Screw

 

Nyt jäi vähän täh-olo tästä klassikosta. Hienovarainen kauhu on mun juttu, jos kauhua ylipäätään suostun lukemaan, ja viktoriaanisuus on aina plussaa, mutta The Turn of the Screw meni niin hienovaraiseksi että tuntuu kuin en olisi ymmärtänyt jotakin 😅.

Lähdin lukemaan tätä mielessäni jonkinlainen pelottavampi versio Kotiopettajattaren romaanista. Novellissa kotiopettajatar tuntee vaaran vaanivan oppilaitaan. Hän näkee pihalla miehen, joka ehkä on kuolleen palvelijan haamu. Toinenkin kuollut, nainen, liikkuu talossa. Nämä mies ja nainen tavoittelevat kotiopettajattaren oppilaita. (Selvisikö ikinä miksi? 🤔)  Sitten kotiopettajatar yrittää pelastaa lapset. Juostaan tiluksilla lasten perässä. Yhtä hyvin haamut voivat olla todellisia, lapset ilkeitä tai kotiopettajatar jotenkin järkkynyt mieleltään, koska mitään konkreettisempaa tarinassa ei tapahtunut. Asioiden jättäminen avoimeksi ja vihjailu rivien välissä on yleensä kiva juttu, mutta enemmän tarttumapintaa olisin nyt kaivannut!

Ajattelin että en vain keskity kiemuraiseen viktoriaaniseen kieleen tarpeeksi. (Sekin saattoi kyllä olla ongelma 😄.) Ilmeisesti moni muukin on kuitenkin hämmentynyt tämän kanssa. Samassa painoksessa on muitakin Jamesin novelleja, mutta merkkaan tällä kertaa vain tämän tunnetuimman luetuksi.