Elizabeth Gaskell: The Life of Charlotte Brontë (1857)

Vanhan Kotiopettajattaren romaani -fanin sydäntä lämmitettiin tällä joululahjalla 🎁 . Luin arvioista, että The Life of Charlotte Brontë ei ole luotettavin näin elämäkertana, mutta kiinnostava aikalaisen kirjoittamana ja Brontë-myytin luojana, niin kuin takakansi sanoo.

Ja sellainen se olikin. Kiinnostavinta antia olivat katkelmat Brontën kirjeistä, joita Gaskell hyödyntää runsaasti. Oli valaisevaa tutustua Brontën ajatuksiiin romaanien ulkopuolella. Hän on ollut lukenut ja ajattelevainen ihminen tosiaankin. Sydäntä särkevää taas oli lukea hänen sisarustensa viimeisistä ajoista. Kuudesta lapsesta Charlotte eli vanhimmaksi, 38-vuotiaaksi. Mikä määrä surua yhdelle perheelle. Ja lisäksi menetys kirjallisuudelle: mitä Charlotte, Emily ja Anne olisivatkaan ehkä julkaisseet, jos olisivat eläneet vanhemmiksi.

Elämäkerturilla on aikamoinen vastuu, hän saattaa muokata käsityksiä jopa vuosisadoiksi eteenpäin. Huomasin Gaskellin painotuksia ja joistain aiheista vaikenemisia, mutta sitä odotinkin, joten annoin olla ja vain jättäydyin viktoriaanisuuden vietäväksi.

Ensi jouluksi sitten teeman mukaan Daphne du Maurierin The Infernal World of Branwell Brontë? 😉

Oletko sinä tutustunut tai peräti humpsahtanut Brontëjen maailmaan? Oma humpsahdukseni on vielä aluillaan, materiaalia ja elämäkertoja riittää, mutta tästä on hyvä aloittaa 😅